11 oikein + jokeri

Haaste otettu vastaan Destination Unknown -blogista. Valinnanvaraa kysymyksissä riitti, joten sattumanvaraisesti valitsin setin kysymyksiä, jotka ovat lähtöisin Kalamuijalta, plus jokerikysymykset tietenkin.

1. Miksi bloggaat? Bloggaan, jotta pysyvät koto-Suomessa edes vähän kärryillä, mitä täällä Pohjolan toisella puolella touhuan. Tai missä ikinä menenkin. Lisäksi on mukava kirjoittaa välillä suomeakin, kun muuten sitä ei pahemmin tulisi käytettyäkään.
2. Oletko muuten mukana sosiaalisissa medioissa (FB, Twitter…)? FB, Twitter, LinkdIn, MySpace, TripAdvisor jne.. Kyllähän noihin on tullut vuosien saatossa liityttyä, osa tosin jo unohtunutkin. 
3. Telkkarin lempiohjelmasi? Meillä ei ole toiminut telkkari noin vuoteen, joten en edes tiedä, mitä siellä edes menee tällä hetkellä. Joskus katselen sarjoja netistä ja suosikkeja kautta aikojen ovat olleet Sinkkuelämää, Frendit, How I Met Your Mother, Desperate Housewives, Mad Men, Simpsonit... Perushömppää siis :) 
4. Jos voisit ottaa eläimen, niin minkä haluaisit? Kissan tai koiran. Kotona meillä oli aina jotain karvaturreja ympärillä ja opiskellessani Suomessa minulla oli kissa. Muutto Norjaan plus kaikki muutkin reissut johti siihen, että kissa jäi vanhemmilleni.  Muutenkin tällä hetkellä elämä on vaan niin levotonta. Kissakin oli kuitenkin luultavasti mielissään, kun ei tarvitse enää joka viikonloppu nököttää (/riehua/oksennella) kuljetuskorissa. 
5. Oletko avustanut synnytyksessä (ihmisen/eläinten)? En ole. 
6. Minne matkustaisit uudestaan? Voisin matkustaa uudestaan mihin tahansa, sillä aina reissatessa jää jotain paikkoja koluamatta. Sitä paitsi minusta tuntuu, että muutenkin vasta toisella kerralla matkakohteisiin pääsee paremmin sisään. 
7. Siivoatko usein? Öh. Sanotaan vaikka näin, että yritän pitää kohtuullista tasoa yllä, mutta imurin voisi kieltämättä ottaa useammin esille. 
8. Kadutko mitään? En oikeastaan. Olen yrittänyt mennä sillä periaatteella ettei ainakaan mitään ole jäänyt tekemättä, mitä olisin myöhemmin katunut. Sehän on sitten eri asia, olivatko ne päätökset järkeviä tai edes hyviä :)
9. Värjäätkö hiuksiasi? En tällä hetkellä. Köyhän opiskelijan on pakko kulkea tällaisella "luonnonkuontalolla" :) 
10. Missä olet vuonna 2013? Tässäpä vasta kysymys. Sen verran tiedän, että vuosi vaihtuu Uudessa Seelannissa, mutta tarkoitus on tietenkin palata Norjaan. Saan opiskelut (toivottavasti) pakettiin keväällä ja sitten saakin taas nähdä mihin elämä kuljettaa. Toiveissa olisi, että joku huolisi oman alan hommiin täällä Stavangerissa. Vaihtoehto B:nä jatkan opiskeluja jollain toisella alalla. Tai sitten jotain ihan muuta, en osaa vielä ajatella niin pitkälle ;) 
11. Entäs tänä iltana? Hurja maanantai-ilta tiedossa. NOT. Varmaan kirjoittelen viimeistä koulutehtävääni iltamyöhään (kun näköjään käytän siihen varaamani ajan blogini kirjoittamiseen...). Ehkä nautiskelen vielä ilta-auringosta parvekkeella, kun kelitkin sen kerran sallivat. Eilen nimittäin syötiin illallinen parvekkeella, wow! 

Ja vielä jokerikysymykset:

1. Asutko nyt paikassa tai maassa missä voisit kuvitella asuvasi lopun elämääsi? Jos et, mikä olisi se unelmapaikka? En osaa kuvitella vielä asettuvani pysyvästi oikein mihinkään, mutta Stavanger on ainakin tällä hetkellä hyvä paikka asua ja elää, ehkä pidemmänkin aikaa. 
2. “Taivaanrannanmaalari” vai “haaveista totta”? Oletko toteuttanut elämäsi suuria haaveita ja mikä on niistä ollut sinulle se tärkein? Vähän molempia. Tärkein toteuttamani haave on varmasti ollut vuoden reppureissu Australiassa heti lukion jälkeen. Reissu antoi rutkasti itseluottamusta ja antoi hyvän pohjan ajatukselle, että unelmien ei tarvitse aina jäädä pelkiksi unelmiksi. Tietysti listalta löytyy vielä kasapäin haaveita, joita en välttämättä ehdi edes toteuttaa, mutta parhaani yritän. Yllättäen useimmat näistä liittyvät matkailuun :)
3. Paras elämänohje mitä olet saanut? Näitä olisi siis kannattanut kuunnellakin? ;) Mikä tulee näin suoralta kädeltä mieleen, on äidiltä kuultu papan antama ohje: "Kun mikään ei suju, juo kahvit." Näin tiivistettynä. Toisen elämänohjeen, joka on ehkä mainitsemisen arvoinen ohje luovuus- ja kirjoitusongelmiin, olen kuullut äidinkielen opettajaltani HAAGA-HELIAssa: "Kun pitäisi alkaa kirjoittamaan, eikä mitään tule mieleen - ota olut. Jos vieläkään mitään ei tule mieleen - ota toinen." :D

Sitten 11 uutta kysymystä kehiin. Ja koska luovuus ei virtaa tänään (ja on kovin aikaista ottaa sitä olutta ;), pitäydyn vastakkainasettelun teemassa:

1. Suolainen vai makea?
2. Kaupunki vai maaseutu?
3. Afrikka vai Aasia?
4. Meri vai järvi?
5. Batman vai Hämähäkkimies?
6. Kahvi vai tee?
7. Elokuva vai kirja?
8. Menneisyys vai tulevaisuus?
9. Kulta vai hopea?
10. Luonnontieteet vai sosiaaliset tieteet?
11. Laiva vai lentokone?

Koska blogiverkostoni on hyvin rajoittunutta, en osaa nimetä 11 bloggaajaa vastaamaan näihin kysymyksiin. Sen vuoksi haastankin kaikki, jotka täällä käyvät tietämättäni lueskelemassa! Jos siis päätät vastailla näihin kysymyksiin, laita vaikka muutama sananen ja linkki kommenttiboksiin :)

Stavanger kukkii

-Heidi  

Gratulerer med dagen!

Hurra for 17. mai! Tänään on siis norjalaisten suuri juhlapäivä, jonka sanoisin mennen tullen peittoavan joulut ja juhannukset. Tänään on myös päivä, jolloin voi saada yliannostuksen Norjan lipuista. Vaikka kaunis lippu onkin.

Eilisten synttärijuhlien jälkeen herättiin siis hyvinkin norjalaiseen aamuun. Naapurissa oli jo bileet käynnissä, liput vedetty salkoon ja parvekkeet, ja sisäänkäynnit, ja veneet, ja autot, ja lapset koristeltu Norjan lipuilla. Kauhukseni huomasin että oma parvekkeemme loisti tyhjyyttään. Enkä kehdannut sitten laittaa ainutta mini-lippuammekaan, koska se olisi luultavasti näyttänyt lähinnä säälittävältä. Luultavasti naapurit kuitenkin antavat meille tietämättömille ulkomaalaisille anteeksi. Varsinkin kun puolen päivän aikoihin tulivat bunad-pukuiset tytöt naapurista kyselemään viinipullonavaajaa ja ystävällisesti tietenkin lainattiin. Vaikka siihen ovellehan ne kuoharit sitten lopulta levis :)


Bunad on siis norjalainen kansallispuku, joita oikeasti täällä vielä käytetäänkin. Kansallispukuun pukeutuminen on Norjassa perinne sekä nuorille että vanhoille kansallispäivänä. Usealta olen kuullut, että useasti puvun saa konfirmaatiolahjana. Erityisesti koska ne on aika hintavia, ainakin yhtä kalliita kun suomalaiset kansallispuvut. Mutta nättejä ne ovatkin. Ja toivottavasti lämpipiä, kun koko päivän viettävät tuolla ulkona tuulessa ja vesisateessa! Axelhan oli ihan myyty, kun tytöt pukuineen tupsahtivat ovelle: "Kyllä täytyy sanoa, että tuo puku tekee noista tytöistä naisia" Siis anteeks??! Kansallispuku? Tarkoittaako tämä nyt sitä, että munkin pitäis lähetyttää itselleni Suomesta vaikka Hämeen puku ja pukeutua siihen kerran vuodessa? Ei taitais enää se Jurvan pukukaan mennä päälle, jota joskus 15-vuotiaana käytin :D Kai se on jo myytykin jollekin oikean kokoiselle :) No, pidetään mielessä.    

Grasholmenin parvekkeet olivat jo sonnustautuneet juhlapäivään.

Ei lisättävää.

Ensimmäistä kertaa olin kosketuksissa kyseisen juhlan kanssa jo Lontoossa muutama vuosi takaperin. Sunnuntaisin kävin aina Suomen merimieskirkolla pelaamassa pesistä ja saunomassa, ja siinä ihan kulman takana oli tietysti myös Norjan merimieskirkko. Sina vuonna toukokuun 17. sattui siis juuri sunnuntaille ja jo tubessa matkalla Southwarkin puistoon katselin, että mitä ihmettä täällä tapahtuu? Kansallispukuisia blondeja parveili kaikkialla ja puistossa selvisi myös, että pesiskenttämme oli vallattu norjalaiselle kansanmusiikille ja pølsen syömiselle. Norjalaisten juhlamieltä kohotti myös se, että Aleksander Rybak oli juuri edellisenä iltana voittanut Euroviisut. Ja Fairytale raikasi. Noihin aikoihin en vielä ollut koskaan Norjassa käynytkään, mutta minulle selvisi jo kuinka patriottisia ja ylpeitä norjalaiset ovatkaan norjalaisuudestaan. Eikä minulla silloin ollut aavistustakaan kuinka vielä jäisinkään norjalaisten joukkoon :)

Olen tullut siihen tulokseen, että 17. mai muistuttaa hieman suomalaisten vappua. Ei sen takia, että täällä vedettäisiin yhtä överiksi viinan kanssa kun Suomessa, vaan lähinnä sen takia, että yhden päivän ajaksi kadut yllättäen pöllähtävät täyteen ihmisiä. Oli sää mikä tahansa, ulos on lähdettävä ja kadut kansoitettava. Varsinkaan ulkomaalaisten silmin tässä ei ole mitään järkeä. Muutenkin ulkomaalaisten on näistä hulinoista hieman vaikeä päästä selville. Kaupungit, jotka yleensä uinuvat tyhjyyttään, yllättäen räjähtävätkin täyteen elämää ja ihmiset kulkevat ympäriinsä parhaimpiinsa pukeutuneena. What's going on? Ruotsalainen ystävämme eilen kertoi ensimmäisen kokemuksensa 17. mai juhlinnasta. Juuri Norjaan muuttaneena hän ajatteli, että pitääpä nyt käydä kaupungilla katsomassa, mistä tässä oikeen on kyse ja vetäsi hupparin ylleen. Noh, norjalaisethan ottavat tämän päivän vähän vakavammin, ja jos et omista bunadia, laitetaan silti parasta ylle. Ruotsalaisemme siis lievästi järkyttyi alipukeutuneisuuttaan ja on nykyään hyvin varustautunut päivän juhlallisuuksiin: kämppä on siivottu, ruokaa varastoitu tarpeeksi ja roskatkin viety, ettei tarvitse vahingossakaan lähteä ulos. Muuten tarvii laittaa puku.

Itsekin päätin jättää juhlallisuudet tänään väliin, sillä yllättäen siellä sataa kaatamalla, tuulee ja on jotain reilut 5 astetta lämmintä. Joten ei kiitos, en ole vielä tarpeeksi norjalainen. Vein kuitenkin Axelin töihin (tämä kertoo jo jotain meidän juhlinnasta!) ja normaalisti olisin varmaan lähtenyt verkkareissa, mutta nyt oli pakko laittaa ihan hame! Loogisesti ajattelin, että voi vitsi jos vaikka auto hajoaa keskustaan, niin haluan edes näyttää siltä, että olin matkalla jonnekin juhlintoihin :D No ei onneksi hajonnut, mutta porukkaa kuitenkin keskustassa riitti säästä huolimatta.

Autotkin täytyy olla koristeltu asianmukaisesti

Koska en nyt saa siis uudempaa kuvamateriaalia tältä vuodelta juhlinnoista, niin laitanpa tähän muutaman parin vuoden takaisen kuvan Stavangerista. Niistä saa vähän käsitystä, mitä täällä oikeen tapahtuu ja muutama bunadkin vilahtaa kuvissa. Jotta kuvat vastaisi tämän vuoden oloja, lisää vain vesisade ja sadeviitat, muuten varmaan aika lailla sama meno.

Ei mutta, onhan meilläkin täällä vähän juhlakoristuksia! Kransekake! Sain sen eilen synttärilahjaks. Nyt kysymys kuuluukin, että mitä sille pitäis tehdä? Syödä yks kerrallaan ilmeisesti. Maistellaan.

More jazz

Viikon teema jatkuu: Jazz

Nyt on vaan pakko kirjottaa, kun unirytmitkin (ne vähäisetkin) on totaalisen sekaisin ja täällä vielä ihan täpinöissäni fiilistelen päivän artisteja. Kiitos tästä siis MaiJazz-festareille. Nyt haluaisin siis jakaa täpinöintini syyt muillekin :)

Illan biisivalintana ranskalais-libanonilaisen Ibrahim Maaloufin Beirut. Kappaleen tarina pohjautuu sodan runteleman Beirutin kaduille vuonna 1993, jolloin artisti itse ensimmäistä kertaa vieraili juurillaan Libanonissa. Artistin omin sanoin: Sitä tavallaan haluua nähdä ne kauheudet, mitä TV:ssä voi nähdä, mutta kun sellainen osuu oikeasti kohdalle, sitä juoksee pois.

Huom! Biisi aiheuttaa kylmiä väreitä ja nostaa niskavilloja!  

Jammailua & jazzia

Stavangerissa tapahtuu! Parhaimmillaan Stavangerissa on siis menossa MaiJazz-festivaali, johon olen pakotettu osallistumaan vapaaehtoisena (ironista, ay?). Juurikin konsertista palanneena en voi kuitenkaan pahemmin valittaa. Neljä muutaman tunnin työvuoroa lipunmyynnissä ja sain käsiini ilmaisen festivaalipassin. Tänään on siis kuunneltu musiikkia modernista jazzista afrikkalaistyyliseen bluesiin. Love it!

Tässä tyylinäyte illan marokkolaiselta esiintyjältä: Hindi Zahra, Beautiful Tango:

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin. Öitä.
-Heidi

P.S. Jos joku nyt sattuu näillä kulmilla olemaan, kannattaa ehdottomasti tulla tsekkaamaan meiningit. Aftenbladetin juttu MaiJazzista: Dette bør du få med deg

Dreams coming true

Se on nyt ihan aikuisten oikeesti totta! Kielitesti meni kuin menikin heittämällä läpi (noh, parempiikin pisteisiin olisi varmaan ollut mahdollisuus ilman sitä kirottua junamatkaa..), joten postissa tupsahti vihdoinkin se kauan ja hartaasti odotettu "Offer of Place"! Huh, mikä helpotus! Ja samaan aikaan iski aivan uusi paniikki, nimittäin nyt pitää alle kahdessa kuukaudessa saada järkkäiltyä semmosia pikku asioita kuten viisumi, kämppä jne..

Tänään kuitenkin otin prosessissa huiman henkisen askeleen eteenpäin, tai oikeastaan aika kirjaimellisestikin, ja varasin lennot! Täytyy kyllä myöntää, että oli hiukkasen erilainen fiilis kun Helsinki-Stavanger -lentoja varaillessa. Fiilis on nimittäin todella huikea! Vähän nousi samanlaisia väreitä pintaan, kun joskus vuosia sitten sain käteeni Australian-lippuni :)

Ja vielä kun yliopiston viimeiset tunnit tältä keväältä häämöttävät vain muutaman päivän päässä ja Norjakin tarjoilee kevättä parhaillaan, niin eihän tässä meinaa pysyä housuissaan!

Hafrsfjord ja kolme miekkaa ja nauttii auringonpaisteesta

Ajelulla Lysevuonossa vappuna

Ihania keväisiä fiiliksiä Stavangerista!

-Heidi