Hurra for 17. mai! Tänään on siis norjalaisten suuri juhlapäivä, jonka sanoisin mennen tullen peittoavan joulut ja juhannukset. Tänään on myös päivä, jolloin voi saada yliannostuksen Norjan lipuista. Vaikka kaunis lippu onkin.
Eilisten synttärijuhlien jälkeen herättiin siis hyvinkin norjalaiseen aamuun. Naapurissa oli jo bileet käynnissä, liput vedetty salkoon ja parvekkeet, ja sisäänkäynnit, ja veneet, ja autot, ja lapset koristeltu Norjan lipuilla. Kauhukseni huomasin että oma parvekkeemme loisti tyhjyyttään. Enkä kehdannut sitten laittaa ainutta mini-lippuammekaan, koska se olisi luultavasti näyttänyt lähinnä säälittävältä. Luultavasti naapurit kuitenkin antavat meille tietämättömille ulkomaalaisille anteeksi. Varsinkin kun puolen päivän aikoihin tulivat
bunad-pukuiset tytöt naapurista kyselemään viinipullonavaajaa ja ystävällisesti tietenkin lainattiin. Vaikka siihen ovellehan ne kuoharit sitten lopulta levis :)
Bunad on siis norjalainen kansallispuku, joita oikeasti täällä vielä käytetäänkin. Kansallispukuun pukeutuminen on Norjassa perinne sekä nuorille että vanhoille kansallispäivänä. Usealta olen kuullut, että useasti puvun saa konfirmaatiolahjana. Erityisesti koska ne on aika hintavia, ainakin yhtä kalliita kun suomalaiset kansallispuvut. Mutta nättejä ne ovatkin. Ja toivottavasti lämpipiä, kun koko päivän viettävät tuolla ulkona tuulessa ja vesisateessa! Axelhan oli ihan myyty, kun tytöt pukuineen tupsahtivat ovelle: "Kyllä täytyy sanoa, että tuo puku tekee noista tytöistä naisia" Siis anteeks??! Kansallispuku? Tarkoittaako tämä nyt sitä, että munkin pitäis lähetyttää itselleni Suomesta vaikka Hämeen puku ja pukeutua siihen kerran vuodessa? Ei taitais enää se Jurvan pukukaan mennä päälle, jota joskus 15-vuotiaana käytin :D Kai se on jo myytykin jollekin oikean kokoiselle :) No, pidetään mielessä.
 |
| Grasholmenin parvekkeet olivat jo sonnustautuneet juhlapäivään. |
 |
| Ei lisättävää. |
Ensimmäistä kertaa olin kosketuksissa kyseisen juhlan kanssa jo Lontoossa muutama vuosi takaperin. Sunnuntaisin kävin aina Suomen merimieskirkolla pelaamassa pesistä ja saunomassa, ja siinä ihan kulman takana oli tietysti myös Norjan merimieskirkko. Sina vuonna toukokuun 17. sattui siis juuri sunnuntaille ja jo tubessa matkalla Southwarkin puistoon katselin, että mitä ihmettä täällä tapahtuu? Kansallispukuisia blondeja parveili kaikkialla ja puistossa selvisi myös, että pesiskenttämme oli vallattu norjalaiselle kansanmusiikille ja pølsen syömiselle. Norjalaisten juhlamieltä kohotti myös se, että Aleksander Rybak oli juuri edellisenä iltana voittanut Euroviisut. Ja
Fairytale raikasi. Noihin aikoihin en vielä ollut koskaan Norjassa käynytkään, mutta minulle selvisi jo kuinka patriottisia ja ylpeitä norjalaiset ovatkaan norjalaisuudestaan. Eikä minulla silloin ollut aavistustakaan kuinka vielä jäisinkään norjalaisten joukkoon :)
Olen tullut siihen tulokseen, että 17. mai muistuttaa hieman suomalaisten vappua. Ei sen takia, että täällä vedettäisiin yhtä överiksi viinan kanssa kun Suomessa, vaan lähinnä sen takia, että yhden päivän ajaksi kadut yllättäen pöllähtävät täyteen ihmisiä. Oli sää mikä tahansa, ulos on lähdettävä ja kadut kansoitettava. Varsinkaan ulkomaalaisten silmin tässä ei ole mitään järkeä. Muutenkin ulkomaalaisten on näistä hulinoista hieman vaikeä päästä selville. Kaupungit, jotka yleensä uinuvat tyhjyyttään, yllättäen räjähtävätkin täyteen elämää ja ihmiset kulkevat ympäriinsä parhaimpiinsa pukeutuneena. What's going on? Ruotsalainen ystävämme eilen kertoi ensimmäisen kokemuksensa 17. mai juhlinnasta. Juuri Norjaan muuttaneena hän ajatteli, että pitääpä nyt käydä kaupungilla katsomassa, mistä tässä oikeen on kyse ja vetäsi hupparin ylleen. Noh, norjalaisethan ottavat tämän päivän vähän vakavammin, ja jos et omista
bunadia, laitetaan silti parasta ylle. Ruotsalaisemme siis lievästi järkyttyi alipukeutuneisuuttaan ja on nykyään hyvin varustautunut päivän juhlallisuuksiin: kämppä on siivottu, ruokaa varastoitu tarpeeksi ja roskatkin viety, ettei tarvitse vahingossakaan lähteä ulos. Muuten tarvii laittaa puku.
Itsekin päätin jättää juhlallisuudet tänään väliin, sillä yllättäen siellä sataa kaatamalla, tuulee ja on jotain reilut 5 astetta lämmintä. Joten ei kiitos, en ole vielä tarpeeksi norjalainen. Vein kuitenkin Axelin töihin (tämä kertoo jo jotain meidän juhlinnasta!) ja normaalisti olisin varmaan lähtenyt verkkareissa, mutta nyt oli pakko laittaa ihan hame! Loogisesti ajattelin, että voi vitsi jos vaikka auto hajoaa keskustaan, niin haluan edes näyttää siltä, että olin matkalla jonnekin juhlintoihin :D No ei onneksi hajonnut, mutta porukkaa kuitenkin keskustassa riitti säästä huolimatta.
 |
| Autotkin täytyy olla koristeltu asianmukaisesti |
Koska en nyt saa siis uudempaa kuvamateriaalia tältä vuodelta juhlinnoista, niin laitanpa tähän muutaman parin vuoden takaisen kuvan Stavangerista. Niistä saa vähän käsitystä, mitä täällä oikeen tapahtuu ja muutama
bunadkin vilahtaa kuvissa. Jotta kuvat vastaisi tämän vuoden oloja, lisää vain vesisade ja sadeviitat, muuten varmaan aika lailla sama meno.
Ei mutta, onhan meilläkin täällä vähän juhlakoristuksia! Kransekake! Sain sen eilen synttärilahjaks. Nyt kysymys kuuluukin, että mitä sille pitäis tehdä? Syödä yks kerrallaan ilmeisesti. Maistellaan.
